Sellainen minä olen -
Pikkuisen liikaa jotain aina.
Sanoja ja puhuja
tiistai 30. toukokuuta 2017
tiistai 4. huhtikuuta 2017
Sillä välin
Sen hetken ajan
ajattelin olevani
Ihan pienen hetken
vain siinä
Laskin kaakelit seinästä
Milloin on liikaa?
Kun itseään kiusaa
Sitten kun on pakko
luoda uudestaan selkänahkansa
Vai sitten kun ei enää muista
mitä pitäisi muistaa
Minä pysähdyn nyt.
ajattelin olevani
Ihan pienen hetken
vain siinä
Laskin kaakelit seinästä
Milloin on liikaa?
Kun itseään kiusaa
Sitten kun on pakko
luoda uudestaan selkänahkansa
Vai sitten kun ei enää muista
mitä pitäisi muistaa
Minä pysähdyn nyt.
sunnuntai 6. syyskuuta 2015
Tulkinta
Piilotellaan merkityksiä
Vihjesanoja lauseiden sekaan
Ohjelma kuunnellaan ilman tekstityksiä
Ajatus ei löydä kääntäjän mukaan
Joku sanoo suoraan kaiken
Onko rehellinen mielipide aina sen arvoinen
Toinen yrittää, takeltelee vaivaantuen
Sanoja sopivampia mielestään etsien
Sanalla sopivalla tässä yritän täydentää lauseeni
En peittele, enkä piilottele mitään
Valitsen sanan niin kuin valitsen vaatteeni
Kylmältä suojaan kääriydyn lämpimään
Sanalla on väliä - keltainen ei ole kultainen
Tyhjän puhujat puhuvat kuplia jotka polttavat
Vihjesanoja lauseiden sekaan
Ohjelma kuunnellaan ilman tekstityksiä
Ajatus ei löydä kääntäjän mukaan
Joku sanoo suoraan kaiken
Onko rehellinen mielipide aina sen arvoinen
Toinen yrittää, takeltelee vaivaantuen
Sanoja sopivampia mielestään etsien
Sanalla sopivalla tässä yritän täydentää lauseeni
En peittele, enkä piilottele mitään
Valitsen sanan niin kuin valitsen vaatteeni
Kylmältä suojaan kääriydyn lämpimään
Sanalla on väliä - keltainen ei ole kultainen
Tyhjän puhujat puhuvat kuplia jotka polttavat
sunnuntai 9. elokuuta 2015
Pahimmillaan
Raskas ihminen - sataa pilvistä alas
Eikä jaksa kantaa muuta kuin murheitaan
Taaksepäin vain katsoo tuo energiavaras
Näkee monta syyllistä, mut ei omaa vastuutaan
Sekaisin siitä mikä kaikki on pielessä
Ei nykyhetki pysy hetkeäkään mielessä
Turhaan se miettii toissavuotisia unia
Ja haikailee kadonneita valokuvia
Kaikilla muilla menee muka kaikki paremmin
Oman - navan - linssillä perspektiivikin näkyy sumeammin
Vääristyneenä mahdollisuuksia vailla
Mielensä myrkyttäneillä alati sairailla
Jos saisin sen kuulemaan edes pari sanaa
Sanoisin
"Herää elämään sun elämää"
... tästä hetkestä sun huominen aukeaa
Eikä jaksa kantaa muuta kuin murheitaan
Taaksepäin vain katsoo tuo energiavaras
Näkee monta syyllistä, mut ei omaa vastuutaan
Sekaisin siitä mikä kaikki on pielessä
Ei nykyhetki pysy hetkeäkään mielessä
Turhaan se miettii toissavuotisia unia
Ja haikailee kadonneita valokuvia
Kaikilla muilla menee muka kaikki paremmin
Oman - navan - linssillä perspektiivikin näkyy sumeammin
Vääristyneenä mahdollisuuksia vailla
Mielensä myrkyttäneillä alati sairailla
Jos saisin sen kuulemaan edes pari sanaa
Sanoisin
"Herää elämään sun elämää"
... tästä hetkestä sun huominen aukeaa
lauantai 18. heinäkuuta 2015
Lomatelma
Tähän aikaan kuusta, sekä tästä vuodesta
mun aikaani ei pysty minuuteissa mitata
On vähän ehkä liian paljon hetkii kelata
vaikeata yrittää nyt sitten siinä relata
Eihän siitä silloin siis yhtään mitään tule
pää täynnä odotuksia eikä ajatus enää kulje
Alkaa tää kulkija kiertää sulkeutuvaa kehää
ei oo sanallansa terää kun se ruostetta vain kerää
Jossain vaiheessa siihen iskee lamaantuminen
ja pelko, miten sujuu takas arkeen laskeutuminen
Pitäs vielä ehtii tehdä sitä, tätä, tuota
käydä siellä, sekä täällä, joka paikkaan liueta
Ilmojen haltiakin päätti ettei täällä tarvita aurinkoa
on täs kunnol kasteltukin tätä asfalttiviidakkoa
Tuuli tosin yrittää sinnikkäästi puhaltaa sen pois
kaupunki ilman betonipuita kauniimpikin olla vois
Harmaata riittää, riittää kun katsoo ylös taivaalle
sen värin kadut toistaa ja ulottaa sen kaikkialle
Ehkä tän kesän sävyt ja tuoksut löytyy jostain piilosta
mut ainakaan niitä et löydä Kalasatamasta
mun aikaani ei pysty minuuteissa mitata
On vähän ehkä liian paljon hetkii kelata
vaikeata yrittää nyt sitten siinä relata
Eihän siitä silloin siis yhtään mitään tule
pää täynnä odotuksia eikä ajatus enää kulje
Alkaa tää kulkija kiertää sulkeutuvaa kehää
ei oo sanallansa terää kun se ruostetta vain kerää
Jossain vaiheessa siihen iskee lamaantuminen
ja pelko, miten sujuu takas arkeen laskeutuminen
Pitäs vielä ehtii tehdä sitä, tätä, tuota
käydä siellä, sekä täällä, joka paikkaan liueta
Ilmojen haltiakin päätti ettei täällä tarvita aurinkoa
on täs kunnol kasteltukin tätä asfalttiviidakkoa
Tuuli tosin yrittää sinnikkäästi puhaltaa sen pois
kaupunki ilman betonipuita kauniimpikin olla vois
Harmaata riittää, riittää kun katsoo ylös taivaalle
sen värin kadut toistaa ja ulottaa sen kaikkialle
Ehkä tän kesän sävyt ja tuoksut löytyy jostain piilosta
mut ainakaan niitä et löydä Kalasatamasta
maanantai 13. heinäkuuta 2015
Vihreää
Ravintoa metsässä
Happea mielessä
Vihreää soluille
Ajatukset poluille
Sateen kastelemille saniaisille
Kasteen armahtamille aarnipuille
Kaunis tuoksu syvässä
Metsän pohjan värissä
Happea mielessä
Vihreää soluille
Ajatukset poluille
Sateen kastelemille saniaisille
Kasteen armahtamille aarnipuille
Kaunis tuoksu syvässä
Metsän pohjan värissä
maanantai 22. kesäkuuta 2015
Valosta ja varjosta
Hämärän sävyissä
varjoissa harmaissa
Valoa säästellään
pimeää pidellään
Viimeinenkin väri harmauteen pakenee
Unohtuneet säteet huoneen harmaapesee
Mustaa lukemattomissa sävyissä
pelot peiton alla väijyksissä
Hiljainen hämärä on iltani koti
Selkeä tähtitaivas kattoni
varjoissa harmaissa
Valoa säästellään
pimeää pidellään
Viimeinenkin väri harmauteen pakenee
Unohtuneet säteet huoneen harmaapesee
Mustaa lukemattomissa sävyissä
pelot peiton alla väijyksissä
Hiljainen hämärä on iltani koti
Selkeä tähtitaivas kattoni
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)